Facebookin lehdistötiedotesivulla julkaistiin havainnekuvia tulevista audio-ominaisuuksista. Kuvakaappaus Facebookin tiedotteesta.

Facebook julkisti eilen tukun äänituotteita, jotka se aikoo lisätä palveluunsa tulevien viikkojen ja kuukausien aikana.

Ensinnäkin Facebook tuo news feed -syötteeseen Soundbites-äänisisällöt. Soundbites on lyhyt äänitiedosto, jonka käyttäjä voi valita päivitysmuodokseen vähän samalla tavalla kuin nyt puhelimella kuvatun videopätkän.

Clubhousen ja Twitter Spaces -äänichattien kanssa Facebook lähtee kisaamaan Live Audio Rooms -tuotteella. Perusidea on sama kuin kilpailijoillakin: käyttäjä voi luoda “huoneen”, jossa käyttäjä ja tämän ääneen päästämät muut käyttäjät voivat keskustella. Lehdistötiedotteessa äänikeskustelujen ensisijaisena käyttöalueena nähdään Facebookin ryhmät (Groups), vaikka tuotteen kerrotaan myöhemmin tulevan myös Messengeriinkin.

Näiden äänisisältöjen luomiseen Facebook tuo oman äänisisältötyökalun, jonka luvataan mahdollistavan äänen tallentamisen meluisassakin ympäristössä…


Kuva: “Thousands of K-Pop Songs Disappear From Spotify”, kuvaaja Marcho Verch, julkaistu CC BY 2.0 -lisenssin mukaisesti.

Spotify on aktiivisesti kasvattanut sisältökirjoaan ja teknistä osaamistaan ja pyrkinyt palveluksi, joka sisältää kaiken mahdollisen audiosisällön ja tarjoaa äänisisällön tekijöille kaikki tarvittavat työkalut audion julkaisemiseen.


“Marja Hiltusen” profiilikuvasta ei voi tunnistaa henkilöä, mutta kyllähän se periaatteessa voisi olla jokin kymmenistä Marja-nimisistä naisista, joita kaverini tuntevat.

Muutama vuosi sitten sain kaveripyynnön Facebookissa. Henkilön nimi ei ollut tuttu, mikä ei ole yllätys koska en muista ihmisten nimiä. Nimi oli lisäksi hyvin tavallisen oloinen, “Marjo Kuusisto”. Minulla ja “Marjolla” oli kymmeniä yhteisiä Facebook-kavereita. Suurin osa yhteisistä kavereista oli toimittajia ja näistä toimittajista vielä merkittävämpi osa oli työnantajani eli Ylen toimittajia.

“Marjon” profiilista ei paljoa kostunut. Profiilin mukaan käyttäjä oli vuonna 1975 syntynyt nainen. Työnantajia tai mitään kontaktitietoja profiilissa ei julkisina ollut. Marjon profiilikuva oli mitä ilmeisimmin kuvapankista, sillä samaa kuvaa on käytetty monilla sivuilla. Profiilikuva, selin kameraan seisova nuorehko nainen, on niin epämääräinen, ettei siitä voisikaan tunnistaa käyttäjää…


Kuva IMG495, kuvaaja foundin_a_attic, julkaistu CC BY 2.0 -lisenssin mukaisesti

HBO tarkensi tällä viikolla suunnitelmiaan HBO Max -palvelun laajenemisesta. Mukana oli yksi jo jonkin odoteltu uutinen: palvelusta tullaan tarjoamaan halvempaa versiota, jossa esitetään myös mainoksia. Edullisempi tilausvaihtoehto tulee Yhdysvalloissa saataville kesäkuussa.

Vielä ei ole tiedossa, kuinka paljon HBO Maxin 15 dollarin nykyistä kuukausitilausmaksua halvempi uusi mainosversio on, mutta lienee selvä että sen täytyy olla alle kymmenen dollarin hintainen ollakseen houkutteleva. Esimerkiksi Hulu-palvelun mainoksia sisältävä versio maksaa Yhdysvalloissa kuusi dollaria ja ilman mainoksia toimiva tilaus 12 dollaria.

Osittainen mainosrahoitteisuus on looginen suunta HBO:lle, joka on jäänyt jalkoihin Netflixin ja Disney+:n kasvattaessa tilaajamääriään. HBO Max ja HBO:n eri puolilla maailmaa toimivat suoratoistopalvelut…


Kuva: Vintage postcard — circa 1914, kuvaaja Aussie~mobs.

Australia ja sen verkkoa koskeva lainsäädäntö on ollut esillä Suomessakin muutamien viime viikkojen aikana. Saaga on pitkä ja monimutkainen, mutta tiivistetysti siis Australia on valmistellut lakia teknoyhtiöiden ja journalismin julkaisijoiden korvausmallista vuosia. FB ja Google vastustaneet mallia koko ajan. Google taipui lopulta mutta Facebook sen sijaan esti australialaisten mediayhtiöiden (ja palokuntien ja muiden ei-journalististen toimijoiden) linkkien julkaisemisen palvelussaan. Kunnes FB palautti sisällöt, koska Australia suostuikin muuttamaan lakiesitystään.

On tietenkin hyvä, että Australian hallitus käyttää sille kuuluvaa valtaa säännellä maassa toimivia yrityksiä. Facebook tai Google vaikuttavat monin tavoin maihin ja yhteisöihin, joissa ne toimivat, joten valtioilla on täysi oikeus säädellä näiden…


Uutistoimisto Bloombergin kokoamien tietojen mukaan Disney+:n tilaajamäärän kasvukulma on selvästi jyrkempi kuin Netflixin. Kuvakaappaus Bloombergin Screentime-uutiskirjeestä.

Disney+:n alku on ollut vauhdikas: palvelu onnistui reilussa vuodessa saamaan palvelulle 95 miljoonaa käyttäjää. Vertailun vuoksi Netflixiltä saman tilaajamäärän kokoaminen vei yhdeksän vuotta. Toki Netflix toimi täysin erilaisessa historiallisessa ja teknologisessa tilanteessa. Disney+:n menestys oli mahdollista siksi, että Netflix oli tehnyt oman nousunsa ja vakuuttanut käyttäjät ja suoratoistoekosysteemin eri toimijat siitä, että globaaleja, kuukausilaskutettavia suoratoistopalveluja voi rakentaa ja ne tarjoavat käyttäjilleen hyötyä. Kun konseptin menestysmahdollisuudet on käytännössä osoitettu, kilpailijoitakin on alkanut tulla.

Joka tapauksessa Disney+:n tilausmäärien kehitys näyttää siltä, että se ohittaa Netflixin jossain vaiheessa, mikäli nykyinen kehitys jatkuu. Mutta jatkuuko nykyinen kehitys ja milloin ohitus tapahtuu?

Digital TV Research…


EAO:n raportti kertoo mm. että Netflix ja Amazon vievät liki 75% koko EU-alueen SVOD-liikevaihdosta. Kuvakaappaus raportista.

Euroopan neuvoston alainen European Audiovisual Observatory on julkaissut laajan Trends in the VOD market in EU28 -raportin. Kyseessä on alaa perusteellisesti ruoppaava julkaisu, jossa tarkastellaan EU:n VOD-markkinaa laajasti ja monin tavoin. Jos AV-ala ja sen toiminta kiinnostavat, julkaisu on liki pakollista luettavaa.

Eilen julkaistuun raporttiin täytyy varmasti palata vielä tuonnempana, mutta aloitetaan nyt olennaisesta: mitä raportti kertoo Suomesta?

Ensinnäkin Suomi on raportin mukaan ns. kehittynyt SVOD-maa; Suomessa esimerkiksi on selvityksen mukaan tarjolla 22 eri SVOD-palvelua. Tämä on selvästi enemmän kuin EU-maissa keskimäärin (16). SVOD-tilaus löytyy raportin mukaan seitsemässä suomalaisessa kotitaloudessa kymmenestä. …


Audience Projectin tutkimuksen mukaan Netflix on nyt Suomen suosituin suoratoistopalvelu. Kuvakaappaus Audience Projectin tutkimuksesta.

Viime vuotta voi, pitkälti koronan takia, pitää suoratoistopalveluiden lopullisena läpilyöntivuotena. Tai näin ainakin näppituntuma kertoo: koronakevään aikana suoratoistopalveluita käytettiin, koska muuta tekemistä ei juuri ollut. Näin meille kertoi esimerkiksi HS tammikuussa julkaistussa jutussaan.


Kuva: “Justice…”, kuvaaja Justin Baeder. Julkaistu CC BY 2.0 -lisenssin mukaisesti

Facebookin pitkään rakennettu Oversight Board (OB) on antanut ensimmäiset päätöksensä. Mikäli OB ei ole tuttu, kannattaa lukea aiempi bloggaukseni ja tutustua elimen omiin sivuihin. Mutta pähkinänkuoressa: OB on Facebookin perustama ja rahoittama, mutta itsenäisesti toimiva elin, jonka tehtävänä on arvioida Facebookin sisältöpäätöksiä suhteessa käyttäjiin eli sitä, onko FB tulkinnut omia käyttösääntöjään oikein esimerkiksi poistaessaan käyttäjien sisältöä palvelusta. Käyttäjät voivat viedä kokemansa vääryydet OB:n käsiteltäväksi, mikäli FB:n ylläpidon antamat päätökset eivät ole tyydyttäviä. OB päättää itse, mitkä tapaukset se ottaa käsiteltäväkseen. FB voi myös halutessaan viedä tapauksia elimeen itse (ja on jo vienyt OB:n käsiteltäväksi päätöksen poistaa Donald Trumpin tili palvelusta).


Juha-Pekka Raeste Ylen aamu -lähetyksessä 25.1.2021.

Ylen aamussa Hannu Sokalan kanssa kirjoittamaansa Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä -kirjaa esitellyt Juha-Pekka Raeste sanoi, että toimituksilla pitäisi olla Googlen ja Amazonin kirjeenvaihtajat samalla tavalla kuin niillä on kirjeenvaihtajansa tärkeimpien maiden pääkaupuingeissa. Perusteena JP kertoi sen, että Googlen toimitusjohtajalla on enemmän valtaa kuin monien maidenpresidenteillä.

Ja Raeste on kiistatta oikeassa. Apple, Google, Microsoft, Amazon ja Facebook vaikuttavat normaalin suomalaisen elämään merkittävällä ja välittömällä tavalla, merkittävämmin ja suoremmin kuin monen nykyisen kirjeenvaihtajan asemamaa. Näiden yhtiöiden toiminnan seuraaminen ja niiden toimista tehtävä järjestelmällinen ja syvällinen raportointi kuitenkin puuttuvat suomalaisesta laajan levikin mediasta.

Kirjeenvaihtaja-esimerkki on hyvä. Kirjeenvaihtajan työtä kuvataan usein eräänlaisena kääntäjän työnä…

Kari Haakana

Development manager at @yleisradio, columnist at @mikrobitti , podcaster at #vikasietotila. RT ≠ recommendation.

Get the Medium app

A button that says 'Download on the App Store', and if clicked it will lead you to the iOS App store
A button that says 'Get it on, Google Play', and if clicked it will lead you to the Google Play store