Facebook mahdollistaa verkkohuijareiden toimintaa ja väittää mustaa valkoiseksi
Ilta-Sanomat teki muutama viikko sitten testin: toimittaja raportoi Metalle kymmenen Facebookissa julkaistua ilmiselvää huijausmainosta ja katsoi, miten Meta tehtyihin raportteihin vastasi. Tulos oli nolo: Meta kertoi kaikkien ilmiannettujen mainosten olevan sen mainossääntöjen mukaisia. Kun mainoksille pyydettiin uudelleentarkastusta (joka on siis mahdollinen jatkotoimi, kun käyttäjä saa Metalta vastauksen ilmoitukseensa), kahdeksan kymmenestä mainoksesta todettiin edelleen sääntöjen mukaisiksi. Kahteen ilmiannoista Facebook ei ollut vastannut kahden viikon kuluessa.
Ilta-Sanomien raportoimista huijauksista yleisin oli valeuutisten avulla huijaussivustolle kävijöitä houkutteleva mainos. Näiden mainosten formaatti on varmaankin tuttu kaikille Facebookin käyttäjille. Mainoksessa on yleensä suomalainen tai kansainvälinen julkkis (Elon Musk, Ville Haapasalo, Ella Kanninen, Ursula von der Layen, Jaana Pelkonen) ja otsikko, joka kertoo yllättävästä paljastuksesta tai järkyttävästä lopusta. Suomenkielisen mainoksen julkaisija on yleensä jokin vieraskielinen Facebook-sivu, jolla ei yleensä ole mitään Suomeen suuntautuvaa toimintaa.
Mainosta klikattaessa käyttäjä päätyy yleensä jonkin suomalaisen tiedotusvälineen sivustoa ulkoasultaan matkivalle sivulle. Suosittuja ovat Ilta-Sanomien, Iltalehden ja Ylen sivut, joilta on otettu käyttöön kuvia, fontteja ja otsikoita joiden ansiosta nopeasti katsoen sivu näyttää esikuvaltaan. Sivun sisältö pyrkii saamaan käyttäjän työntämään rahaa kryptovaluuttahuijauksiin tai tilausansoihin.
Ilmiö on kansainvälinen. Vastaavia mainoskampanjoita on monilla kielillä ja ne seuraavat ylläkuvattua kaavaa, ainoastaan syöttinä käytetty julkkis ja matkittu tiedotusvälineen sivu vaihtuvat kunkin kohdemaan mukaisiksi. Huijaukset myös onnistuvat: huijarit ovat joissakin tapauksissa onnistuneet nyhtämään yksittäiseltä uhrilta satoja tuhansia euroja Facebookin avustuksella. Metalle mainokset — huijaukset ja normaalit mainokset — tuottavat yli sadan miljardin euron vuotuisen liikevaihdon.
Päätin toistaa Ilta-Sanomien testin ja katsoa, miten huijausmainosten raportointi toimii, miten Meta huijausilmoitusten raportointiin reagoi ja miten huijausmainoksia julkaistaan.
Raportoin aluksi kymmenen ilmiselvää huijausmainosta. Mainoksia ei tarvinnut sen kummemmin etsiä: saman päivän aikana niitä ui FB-feediini tarvittava määrä. Mainoksen raportoini on sinänsä helppoa: mainoksen oikean yläkulman valikosta valitaan “report ad”, sen jälkeen valitaan haluttu raportointisyy ja homma on valmis. Raportoinnin päättävässä ikkunassa Facebook kertoo, että se palaa asiaan, kun mainoksen mahdollinen sääntöjenvastaisuus on tarkistettu.
Tarkistaminen ei ole välitöntä. Kymmenestä 20.5. raportoimastani huijauksesta vain viidestä Facebook on kertonut jotakin kahden viikon aikana. Näiden viiden kohdalla Facebook on kertonut, että yksikään niistä ei riko Facebookin mainossääntöjä, vaikka ne selkeästi ovat huijauksia ja käyttävät esimerkiksi suomalaisten julkkisten kuvia ja nimiä harhaanjohtavalla tavalla. Olen tehnyt kaikista viidestä päätöksestä uudelleentarkistuspyynnön. Viidestä uudelleentarkistuspyynnöstä kolme on käsitelty ja kaikissa kolmessa tapauksessa tulos on sama: huijausmainos ei riko Facebookin mainossääntöjä.
Katsotaan tarkemmin yhtä näistä kahteen kertaan tarkistetusta ja hyväksi havaitusta mainoksesta. Mainoksen on julkaissut Facebook-sivu nimeltä “M.hamrawi”. Sivu on luotu vuonna 2017 ja sillä näyttää oleva 3400 seuraajaa. Sivu näyttäisi olevan libanonilaisen kivikaiverruksia tekevän liikkeen tai henkilön sivu. Kovin aktiivista ylläpitoa sivulla ei ole: sen viimeisin päivitys on viime vuoden helmikuulta. (Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että mainoksen julkaisuun Facebookissa tarvitaan tosiaan Facebook-sivu. Sivu voi olla mikä tahansa: sivun nimi, aihe tai kieli ei mitenkään vaikuta siihen millaisia, millä kielellä tai mille alueelle suunnattuja mainoksia sivu julkaisee.)
M.hamrawi-sivu on julkaissut Facebookissa kaikkiaan seitsemän mainosta. Kaikki mainokset on julkaistu toukokuun 19. ja toukokuun 30. välisenä aikana. Mainostyyppejä on kaksi: kaikki seitsemän mainosta ovat siis versioita kahdesta mainostyypistä. Versiot saattavat sinällään olla keskenään identtisiä, mainosten erot saattavat olla esimerkiksi siinä, miten ne on suunnattu tai minkä aikaa niitä näytetään.
Toinen mainostyyppi on Belgiaan suunnattu flaaminkielinen mainos, jossa kerrotaan vuosien 1951–1998 välillä syntyneille tarjotusta tuesta (samaa mainostyyppiä näkee lokalistoituna myös Suomeen) ja toinen kertoo Elon Muskin “kvantti tekoäly alustasta”. Näistä jälkimmäisen olin raportoinut: sen kuva-aiheena on kuvakaappaus Ylen uutislähetyksestä, jota on vääristelty erilaisilla teksteillä ja kuvilla. Mainoksen klikkaaminen johtaa väärennetylle Ilta-Sanomien sivulle, jossa käyttäjää houkutellaan “rekisteröitymään” eli antamaan sähköpostiosoitteensa ja puhelinnumeronsa, jotta huijaus voi käynnistyä.
M.hamrawi-sivun ajamista seitsemästä mainoksesta yksi on poistettu, koska se ei vastaa Metan mainossääntöjä. Kyseessä on ilmeisesti ollut versio raportoimastani mainoksesta. On epäselvää, miksi yksi saman sivun ajama ja mitä ilmeisimmin samaa kuvaa ja tekstiä käyttänyt mainos on poistettu mutta toista ei.
Tällainen epäloogisuus on tosin tyypillistä Facebookin mainosvalvonnalle. Yksi raportoimistani mainoksista (tämän raportointiin Facebook on vastannut vasta kerran ja todennut mainoksen luvalliseksi) on Biblioteca Popular Municipal Juan Bautista Alberdi -sivun julkaisema. Pienen argentiinalaisen kaupungin julkisen kirjaston (tai sellaiseksi tekeytyneen tahon) Facebook-sivu on julkaissut toukokuun aikana 29 mainosta, joista suurin osa on ranskankielisiä. Yhdestä sivun julkaisemasta mainoksesta on julkaistu kaikkiaan yhdeksän versiota, joista neljä on todettu Facebookin mainossääntöjen vastaisiksi. Muut viisi mainosta, jotka kaikki sisältävät keskenään identtisen kuvan ja tekstin, ovat edelleen nähtävissä sivun mainoskirjastossa eikä niitä ole poistettu. Kaikki mainokset ovat ilmiselviä huijauksia.
Yksi yhdistävä tekijä huijausmainoksia ajaville sivuille näyttäisi olevan sivujen ylläpitäjien suuri määrä ja se, että ylläpitäjiä on useissa eri maissa. Esimerkkinä tästä on Jim Loznicka -sivu. Sivu on Facebookin verifioima ja sillä on seitsemän ylläpitäjää, joista neljä Vietnamissa, kaksi Filippiineillä, yksi Indonesiassa ja yksi Ukrainassa. Sivulla on 44 000 seuraajaa: sivu on, tai ainakin menestyksekkäästi teeskentelee olevansa amerikkalaisen entisen tv-meteorologin ja kiinteistövälittäjän sivu. Sivu näyttää hylätyltä: viimeisin päivitys sille on tehty vuonna 2019. Huijausmainosten ajamiseen se kuitenkin käy. Sivulla on kahden viime kuukauden aikana julkaistu noin 150 huijausmainosta useilla eri kielillä, myös suomeksi. Sivun ajama suomenkielinen huijausmainos on raportoitu Facebookille, mutta palvelu ei ole vielä vastannut raporttiin mitään. Useat sivun aiemmin ajamista mainoksista on poistettu, mutta sivu on julkaissut useita uusia mainoksia esimerkiksi tänään.
Osa raportoimistani sivuista on selvästi perustettu huijauksia varten. Osa taas on kaapattu ja niitä käytetään mainosten julkaisuun sivun perustajien ja ylläpitäjien tietämättä.
Jo tällä pintaraapaisulla näyttäisi siltä, että huijausmainoksia yhdistää muutama seikka:
- Mainoksia julkaistaan seuraaja- ja käyttäjämääriltään suhteellisen pieniltä ja paikallisilta sivuilta, jotka eivät aiemmin ole julkaisseet mitään mainoksia
- Mainoksia julkaistaan kielillä ja suunnattuna sellaisille alueille, joihin sivulla ei näytä olevan mitään yhteyttä
- Hyvin pienillä ja paikallisilla sivuilla on runsaasti ylläpitäjiä eri puolilla maailmaa
- Monet huijausmainoksia julkaisevista sivuista ovat ennen mainosten julkaisua olleet pitkän aikaa poissa käytöstä tai niitä on päivitetty hyvin harvakseltaan
Maallikon silmiin tällaiset ominaisuudet tarjoavat runsaasti sellaisia triggereitä, jotka auttaisivat identifioimaan koneellisesti huijausmainoksia ajavat sivut ja estämään niiden mainostoiminnan jo ennen mainosten julkaisua. Ja vaikka mainosten julkaisemista ei estettäisikään, nämä tekijät nopeuttaisivat jo julkaisussa olevien huijausmainosten tunnistamista.
Ulkopuolelta on tietenkin vaikea sanoa, millaisia resursseja ja keinoja Facebook ja Meta käyttävät tämän ongelman ratkaisuun. Se, että palvelu vastaa raportteihin ilmiselvistä huijauksista väittämällä niitä toistuvasti mainoslinjausten mukaisiksi kertonee siitä, että kovin tärkeäksi huijausten estämistä ei koeta. Se, että kymmeniä huijauksiksi todettuja mainoksia julkaissut sivu voi yhä uudelleen ja uudelleen julkaista uusia samanlaisia mainoksia on hämmentävää sekin. Ero siihen tarmoon, jolla Facebook puuttuu palvelussa julkaistuihin kuviin nänneistä on merkittävä. Toisaalta käyttäjien nännikuvista Facebook ei saa euroakaan, toisin kuin huijausmainoksista. Suomalaisten pankkitileiltä erilaiset verkkohuijarit lypsävät kymmeniä miljoonia euroja vuosittain ja siihen tarkoitukseen Meta näyttää tarjoavan mainostilaa mielellään.
