Facebookin korkein oikeus aloitti toimintansa
Facebookin pitkään valmisteltu valvontaryhmä (oversight board) aloitti Facebookin lehdistötiedotteen mukaan tänään. Ryhmän tarkoitus on toimia eräänlaisena vetoomustuomioistuimena: mikäli käyttäjä katsoo että Facebookin ylläpito on tulkinnut käyttöehtoja väärin (esimerkiksi poistanut sisältöä väärin perustein), käyttäjä voi valittaa päätöksestä ryhmälle. Facebook on ilmoittanut sitoutuvansa valvontaryhmän päätöksiin eli mikäli ryhmä tulkitsee Facebookin toimineen jossakin tapauksessa väärin, Facebook pyörtää oman aiemman päätöksensä. Facebook voi myös itse ohjata ryhmälle “merkittäviä ja vaikeita” sisältöpäätöksiä.
Facebook on vapaaehtoisesti sitoutunut tähän menettelyyn, mikään pakko sen ei olisi näin tehdä. Lähin vastine Facebookin uudelle elimelle ovat erilaiset toimialojen eettiset neuvostot, kuten suomalaiset Julkisen sanan neuvosto tai Mainonnan eettinen neuvosto.
Facebookin hanke on kauniisti sanottuna kunnianhimoinen ja herättää useita kysymyksiä, joihin Facebook tai valvontaryhmä eivät ole julkisesti vastanneet.
Ensinnäkin, voiko tällainen vetoomusmenettely toimia näin suuressa palvelussa? 2,7 miljardin käyttäjän palvelussa mahdollisesti vetoomuksen tuottavia tapauksia oletettavasti tapahtuu jo päivätasolla kymmeniä tai satoja tuhansia. Facebook on kertonut luoneensa ryhmän työskentelyä varten työkalun, jonka kehutaan myös olevan turvallinen: valvontaryhmä saa tietoonsa vain vetoomuksen käsittelyä varten oleelliset tiedot. Silti käsittelyyn otettavien tapausten valinta on valtava työ, jossa täytyy punnita eri tapausten merkittävyyttä ja kiireellisyyttä. Miten ryhmä siis valitsee käsittelyynsä tapaukset, jotka se käsittelee? Ja pystyykö se perustelemaan valintansa jotenkin? Saavatko käyttäjät tietää, mikäli jokin tapaus on otettu käsittelyyn, mutta ei viety päätökseen saakka?
Käsittelyn perusteet ja tietty läpinäkyvyys ovat olennaisia, kun ajatellaan toista kysymystä eli ryhmän uskottavuutta. Ryhmän kokoonpano ja sen kautta asiantuntevuus on kyllä vakuuttava, sillä se sisältää poliitikkoja, lainoppineita, ihmisoikeusaktiiveja ja media-asiantuntijoita eri puolilta maailmaa. Mutta uskottavuus muodostuu kuitenkin ryhmän toiminnasta ja siitä, pystyykö se aidosti olemaan eri mieltä valvomansa yhtiön päätösten kanssa eli siitä, pystyykö se olemaan riippumaton.
Periaatteessa riippumattomuus on mahdollista, sillä ryhmän toiminta rahoitetaan erillisestä säätiöstä, jonka Facebook on toimintaa varten perustanut. Mutta todellisuudessa riippumattomuus mitataan sitten, mikäli ryhmä asettuu toistuvasti poikkiteloin Facebookin kanssa tai alkaa esittää näkemyksiä, jotka ovat ristiriidassa Facebookin taloudellisten intressien kanssa. Tai ehkä juuri silloin, jos ryhmä ei sitä tee: silloin ryhmä saa maineen yhtiön kumileimasimena.
Voi olla, että Facebookin oma valvontaelin on liian vähän ja liian myöhään. Esimerkiksi Iso-Britanniassa maan viestintävalvoja Ofcom (joka vastaa suurin piirtein kotoista Viesintävirastoa) on saamassa nykyistä laajemmat valtuudet valvoa verkkoyritysten palveluissa julkaistavaa sisältöä. Samanlaisia suunnitelmia on epäilemättä muuallakin.
