Kansalainen, tässä on karttasi koronapalveluihin

Korona on paljastanut asiasta normaalisti välinpitämättömille kansalaisille, miten monitasoista ja useille eri organisaatioille jakautunutta vastuu kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisesta on. Kaupungit, sote-alueet, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja aluehallintovirastot vastaavat kukin jostakin osasta korona-toimia, mutta kokonaiskuvan hahmottaminen on vaikeaa jopa asiasta kiinnostuneelle. Ei ihme, että aivan täysjärkiset ja yliopistossa hallintotieteitä opiskelleet ihmisetkin kaipailevat erilaisissa kommenteissaan jonkinlaista koronanyrkkiä johtamaan tautikamppailua jämäkällä Koskela-Mannerheim -otteella.

Kansalaiselle tilanteen mutkikkuus näyttäytyy monina erilaisina verkko- ja mobiilipalveluina, joita kansalaisen odotetaan koronatoimissaan käyttävän. Yritin omaa ymmärrystäni lisätäkseni piirtää eri palveluista kaavion.

Muutama varaus. En tiedä mitään näiden järjestelmien taustoista tai tekniikoista, tarkastelen niitä pelkästään käyttäjänä, jonka oletetaan näitä palveluita käyttävän. Lisäksi katson palveluita helsinkiläisenä: turkulaiselle, kainuulaiselle tai oululaiselle palvelukartta näyttää hieman erilaiselta. Enkä ole varma, onko kartta täydellinen. Voi hyvinkin olla, että en ole törmännyt joihinkin koronaan liittyviin palveluihin. Ja vielä: kaikki tässä olevat palvelut eivät ole pelkästään tai syntyjään olemassa koronaa varten, mutta nyt niillä on koronaan liittyviä toimintoja.

Kaaviossa on kolmenlaisia järjestelmiä tai kokonaisuuksia. Ensinnäkin ovat kaikille suomalaisille suunnatut palvelut, joita ovat korona-altistumisia matkapuhelimissa väijyvä Koronavilkku, taudin oireiden arviointiin tarkoitettu Omaolo sekä mm. rokotetodistuksia säilyttävä ja jakeleva Kanta.fi -palvelu.

Kunta- ja/tai sote-aluekohtaisia palveluita ovat Koronatietoni.fi-palvelu, josta käyttäjä voi ladata kunnallisen terveydenhuollon tekemän koronatestin testitodistuksen ja jonne käyttäjä voi ilmoittaa paikkoja ja henkilöitä taudinjäljitystä varten; Koronabotti, jossa käyttäjä voi tehdä oirearvion ja varata ajan julkisen puolen koronatestiin; Koronarokotusaika, jolla Uudenmaan kuntien asukkaat voivat varata ajan koronarokotukseen (ajanvaraukseen on myös oma puhelinpalvelunsa); sekä Maisa, joka on joidenkin pääkaupunkiseudun kaupunkien kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön tarkoitettu verkko- ja mobiilipalvelu.

Osa yllämainituista palveluista (esim Koronabotti ja Koronarokotusaika) käyttävät ajanvarauksen toteuttamiseen suomalaisen Netorek Oy:n Vihta-ajanvarauspalvelua. HUS:n rokoteajanvarauksella on oma etusivunsa.

Julkisen terveydenhuollon rinnalla myös työterveysyhtiöt ovat jo pitkään halunneet päästä mukaan koronarokotuksiin. Nyt näyttää siltä, että tämä toive on toteutumassa. Osa käyttäjistä pääsee siis jatkossa tekemään ainakin koronarokotusten ajanvarauksen työterveysyhtiöiden omien verkko- ja mobiilijärjestelmien kautta.

Näiden käyttäjälle näkyvien palveluiden lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat eri tahojen ylläpitämät ohje- ja tietosivustot. Kaupungeilla, sote-alueilla, ministeriöillä, THL:llä, AVI:lla sekä esimerkiksi suurilla työnantajilla on kaikilla erilaisia koronaan liittyviä toimintaohjeita sisältäviä sivujaan, joita kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen tulisi seurata osatakseen toimia usein muuttuvien ohjeiden ja sääntöjen mukaan.

Voisiko tätä kokonaisuutta tehdä jotenkin järkevämmin? Eikö voisi olla vain yhtä korona.fi -palvelua, joka tekisi tämän kaiken? Tuskin (ja korona.fi-domainkin on jo varattu keittiöfirmalle). Eri tasoilla operoivat toimijat ovat rakentaneet omalla vastuullaan olevia palveluja pari vuotta kestäneen tautikierteen aikana sillä hetkellä käsillä olevaan tarpeeseen. Tilkkutäkiltä näyttävä palvelurakenne on myös kuva suomalaisesta sote-rakenteesta, jossa eri tason toimijat vastaavat lohkoistaan ja piirtävät vastuualueensa omiksi domaineikseen, sanan varsinaisessa merkityksessä. Unelma siitä, että tämä mosaiikki räjäytettäisiin ja sen tilalle rakennettaisiin puuhtaalta pöydältäjokin kaikkia hallintotasoja ja kansalaisia palveleva monoliitti lienee täysin mahdoton, ellei samalla uudisteta koko sote-järjestelmää. Joka siis juuri uudistuu.