Televisio siirtyy toiseen piuhaan nopeammin kuin luulet
Maaseudun Tulevaisuus julkaisi eilen oudon pelottelujutun, jossa annettiin ymmärtää, että Yle olisi luopumassa tv-kanaviensa antennijakelusta. Väite ei pidä paikkaansa, kuten Yle omassa tiedotteessaan samana päivänä totesi. Ylellä on kymmenen vuoden pituinen sopimus antennijakelua hoitavan Digitan kanssa.
Selvää kuitenkin on, että aiemmin televisio-ohjelmien nimellä tunnettu sisältömuoto on siirtymässä yhä enemmän antenniverkosta Internetiin. Siirtymä on vielä tähän asti ollut hidasta: perinteisen tv:n katseluun vuorokaudessa käytetty aika on vuositasolla pienentynyt vain muutaman minuutin vuodessa. Viidessä vuodessa tv:n muu käyttö (joka sisältää tallenteiden katselun, pelaamisen ja suoratoistopalveluiden käytön) on kuitenkin jo kaksinkertaistanut; toissa vuodesta viime vuoteen muu käyttö kasvoi jo kuusi minuuttia.
Tänä keväänä suoratoistopalveluiden käyttö räjähti koronan seurauksena. Entäpä jos tv:n muun käytön vuosikasvu onkin nyt kymmenen minuuttia? Ja mitä jos kasvu pysyisi saman kokoisena seuraavat kymmenen vuotta ja perinteisen tv:n käyttö laskisi vain kahden minuutin verran, kuten viime vuosien aikana? Seurauksena olisi, että jo vuonna 2030 tv:n muu käyttö olisi ajallisesti ohittanut perinteisen tv-katselun.
Siis jo naurettavan konservatiivisella ennusteella voisi väittää, että kymmenen vuoden kuluttua nykyisenkaltainen tv-käyttö ja nykyisenkaltainen jakelutapa olisi vähemmistössä muuhun käyttöön verrattuna. Todennäköisesti muutos on nopeampi ja siihen vaikuttavat asiat, joihin esimerkiksi Yle ei voi vaikuttaa. Miten tilanteeseen vaikuttaisi se, että jokin suurista kaupallisista broadcastereista katsoisi, että se saavuttaa tarpeeksi suuren ja oikeanlaisen yleisön suoratoistopalvelun kautta ja päättäisi lopettaa (joidenkin) kanaviensa antennijakelun? Tai mikäli Google määrittäisi, että Android TV -laitteet eivät käynnistyessään kääntäisikään päälle tv-viritintä vaan avausnäkymän, joka listaisi laitteeseen asennetut suoratoistosovellukset?
Varautuminen tällaiseen muutokseen tarkoittaisi kaiken järjen mukaan sitä, että laajakaistaverkkojen pitäisi olla kattavasti saatavilla ja niiden kapasiteetin pitäisi olla sellaiset, että ne pystyisivät välittämään kaikille halukkaille suomalaisille myös suorat videolähetykset kaikissa tilanteissa. Eli myös silloin, kun suomalaiset istuisivat katsomaan itsenäisyyspäivän vastaanottoa tai haluaisivat seurata suoraa uutislähetystä nettiliittymiensä kautta.
Tämä tilanne saattaa olla käsillä nopeammin kuin luulemme eikä se edellytä perinteisen tv-jakelun aktiivista alasajoa tai edes edellä spekuloituja dramaattisia muutoksia. Äly-tv-laitteiden yleistyminen, nuorempien käyttäjäryhmien vanhemmista poikkeavat käyttötottumukset, suoratoistopalveluiden tarjonnan kasvu ja laajakaistayhteyksien kehittyminen vievät käyttöä television IP-pohjaiseen jakeluun joka tapauksessa. Haasteena on, jälleen kerran, tulevaisuuden epätasainen jakautuminen. Siksi pitäisi varmistua siitä, että ainakaan laadukkaiden yhteyksien puute ei estä maaseudulla asuvia nauttimasta samanlaisista palveluista kuin taajamien asukkaat.
