Uusi Juttu, Zetland ja kontekstin romahdus
Zetlandin Suomi-versio (jota ei ilmeisesti saa kutsua Zetlandin Suomi-versioksi) tuli kaapista ulos tällä viikolla. Uusi Juttu -työnimellä käynnistyvän journalistisen startupin takana ovat osakkaat Antti Pikkanen, Olli Seuri, Tuuli Hongisto ja Jussi Sippola sekä tietenkin Zetland, tanskalainen vuodesta 2016 toiminut verkkojournalismiyritys. Tanskassa Zetland julkaisee verkossa tilaajilleen tekstisisältöä ja päivittäistä uutispodcastia. Sen lisäksi Zetland julkaisee ilmaiseksi kuunneltavaa viikottaista podcastia, joka on kuunneltavissa mm. Spotifyssa (sisältövaroitus: tanskaa). Vuodesta 2021 Zetland on valmistellut laajentumista ulkomaille ja nyt laajentuminen näyttää konkretisoituvan.
Uuden Jutun konseptista ei vielä paljon tiedetä. Suomen Lehdistön ja HS:n haastatteluissa suomalaiset tekijät ovat kertoneet, että tanskalaista konseptia ei sellaisenaan tuoda Suomeen, mutta ainakin audiosisältöä on luvassa. Rahoitusmalli perustuu tilauksiin, mainoksia julkaisuissa ei ilmeisesti ole.
Yleisön odotuksia Uusi Juttu kartoittaa parhaillaan lyhyellä kyselyllä. Kysely on tosin niin yleisluonteinen, että sen pohjalta tuskin kovin merkittäviä linjauksia Uuden Jutun toimintaan ei voi tehdä. Mutta hyvää markkinointia se varmasti on.
Suomessa perustetaan uusia journalismi edellä meneviä yhtiöitä ja julkaisuja sen verran harvakseltaan, että Uusi Juttu on tietenkin myös Iso Juttu, varsinkin kun osakkaat ovat ansioituneita toimittajia. Lähimpien vertailukohtien eli Long Playn perustamisesta on jo 11 vuotta ja MustReadin perustamisesta seitsemän. Long Play on alusta saakka pysynyt samantapaisessa konseptissa, jolla Zetlandkin aloitti: julkaissut tilaajarahoittteisesti kerran kuussa pitkiä juttuja. Tämän lisäksi Long Play (joka alkuvaiheessa teki yhteistyötä Zetlandin kanssa) on tehnyt säätiörahoituksella projektimuotoisia kokeiluja (ympäristönmuutos, algoritmit, kulttuuri). MustRead taas on suunnattu “Suomen tärkeimmille päättäjille”, joihin en kuulu, joten en osaa arvioida julkaisun konseptia tai toimivuutta.
Uusi Juttu lupaa vaatimattomasti “uudistaa suomalaisen journalismin”, joten toiminnalta on lupa odottaa journalistisesti merkittävää toimintaa. Mitä se voisi olla? En tiedä, mutta jos voisin itse toivoa jotain, toivoisin kontekstoivaa journalismia. Sellaisen kuvaaminen onnistuu ehkä parhaiten konkreettisen aiheen kautta. Minulle se voisi olla pääkaupunkiseudun ja erityisesti kotikaupunkini Helsingin julkisen terveydenhuollon kriisi.
Perinteiset suuret journalistiset tuotteet kuten Helsingin Sanomat ja Yle käsittelevät Helsingin terveydenhuollon kriisiä päivittäisessä uutisvirrassaan yksittäisin uutispistoin silloin, kun hitaassa katastrofissa tapahtuu jokin pieni liikahdus. Laajempia katsauksia aiheesta tehdään harvemmin. Koska verkon uutissykli on nopea ja koska suomalaisen päivittäisjournalismin keskeiseksi tavaksi järjestää journalistisia valintoja ovat nousseet juttujen suosio ja tarjonnan personointi, laajojen yhteiskunnallisten prosessien seuraaminen ja käsittely ovat lähes hävinneet näkyvistä (en tiedä, onko oikeasti näin, mutta epäilen vahvasti). Helsingin julkisen terveydenhuollon kriisiytyminen on tyyppiesimerki aiheesta, jonka vaikuttavuutensa vuoksi pitäisi olla sekä Ylen että HS:n etusivuilla live-seurantana koko ajan, mutta monimutkaisuutensa ja jonkinlaisen hahmottomuutensa vuoksi se ei siellä ole.
Helsingin julkisen terveydenhuollon kriisin käsittelyyn paras juttuformaatti olisi Wikipedia-artikkelin tai esimerkiksi amerikkalaisen Vox-julkaisun suosima explainer-artikkelin tapainen muoto, johon lisätään uusia osia, linkkejä ja asioita sitä mukaa kun niitä tulee.
Esimerkiksi: Miksi pikkulasten vanhemmat ruuhkauttavat Uuden lastensairaalan päivystyksen sen sijaan, että käyttäisivät terveyskeskuksen palveluita? Johtuisiko se siitä, että terveyskeskuksen takaisinsoittopalvelut eivät toimi? Miksi takaisinsoittopalvelut eivät toimi? Miten Maisa ja sen taustalla oleva Apotti-järjestelmä liittyvät ruuhkaisuuteen? Ja romahtaako koko Apotti-järjestelmän idea ja rahoitus, mikäli Helsingin ulkopuoliset kunnat ja alueet irtautuvat siitä? Nämä ovat kysymyksiä, jotka liittyvät kokonaisuuteen, mutta kokonaisuutta ei tällä hetkellä piirrä auki yksikään tiedotusväline, koska niiden tapa tehdä yksittäisiä irrallisia juttuja on edelleen uutistoimitusten keskeinen tapa hahmottaa uutisoitavaa maisemaa (en tiedä tämänkään väitteen totuudenmukaisuudesta, mutta siltä se journalismin käyttäjän silmin näyttää).
Eli jos viitsitte siellä Uudessa Jutussa panna tämän asian kuntoon, niin saatte tilaajan!
