Viisi uutta suoratoistopalvelua, joita todennäköisesti tilaat ensi vuonna
Suoratoistopalveluiden määrä jatkaa kasvuaan ja kilpailu kiristyy. Ainakin neljä suurta, isoilla resursseilla toimivaa palvelua näyttäisi aloittavan Pohjoismaissa seuraavan vuoden aikana. Odotettavissa on kiristyvää kilpailua ja muutoksia monien palveluiden sisältötarjontaan.
Ennen uusia palveluita kannattaa kerrata suoratoistopalveluiden tilanne Suomessa. Kattavimman julkisen katsauksen tarjoaa edelleen Audience Projectin tutkimus. Tutkimuksessa on puutteensa, mutta koska Audience Projectin tutkimusta kattavampaa ilmaista lähdettä ei ole tullut vastaan, käytetään tätä. Ainakin se on suuntaa-antava eri palveluiden tilanteesta tällä hetkellä.
Mutta niihin uusiin palveluihin.
Mastodontti olohuoneessa: Disney+
Aloitetaan suurimmasta. Disney on jo kertonut Disney+ -palvelun aloittavan Suomessa 15. syyskuuta. Yhdysvalloissa Disney+ on saanut lentävän lähdön: palvelulla on Disneyn viimeisimmän osavuosikatsauksen mukaan jo 60,5 miljoonaa tilaajaa. Tämä tilaajamäärä on Disneyn oman viisivuotistavoitteen alareunalla, joten saavutusta voi pitää erittäin hyvänä vain reilut puoli vuotta toimineelle palvelulle.
Miten Disney+:n voisi olettaa pärjäävän Suomessa? Todennäköisesti hyvin. Odotettavissa on merkittävää markkinointia ja erilaisia kytkytarjouksia. Euroopan-lanseerauksissaan Disney on tyypillisesti tarjonnut ilmaista kokeilukautta kumppanioperaattorinsa asiakkaille tai paketoinut palvelun tietyn operaattorin laajakaistatilaukseen.
Audience Projectin tutkimuksessa Disney+:n lanseerauksen ennustetaan laskevan kaikkien suurimpien suoratoistopalveluiden tilauksia muutamalla prosentilla. Voisi olettaa, että nämä palvelut markkinoivatkin itseään syksyn aikana tarmokkaasti. Luvassa voi olla myös hintojen laskua, varsinkin kun Disney+:n kuukausihinta on painettu seitsemään euroon kuussa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Cmoren peruspaketin hinta (sis. sarjat, elokuvat ja lastenohjelmat) on 13 euroa.
Disney+:n suurin pidemmän aikavälin vaikutus muihin palveluihin lienee se, että Disneyn lastensisällön saatavuus muissa palveluissa, ml. perinteiset tv-kanavat ja niiden suoratoistopalvelut pikkuhiljaa hiipuu sopimusten päättyessä.
Disneyn tarjontaa isommille ihmisille: Star
Star-palvelusta harva lienee kuullut. Syykin on selvä: palvelua ei oikeastaan ole ollut olemassakaan. Kyseessä on kuitenkin Disneyn Yhdysvalloissa pyörittämän Hulun globaali versio. Hulun taas monet suomalaisetkin saattavat tunnistaa Handmaid’s Talen alkuteksteistä: sarja on siis Hulun tuottama, vaikka se Suomessa pyöriikin HBO Nordicilla ja Yle Areenassa.
Disney ei lähde kansainvälistämään Hulua, koska Yhdysvalloissa Hulu pyörittää jonkin verran muidenkin kuin Disneyn sisältöä; näitä sisältöjä taas on lisensoitu erilaisille suoratoistopalveluille ulkomailla. Vaikeasti selitettävien ja markkinoitavien sisältöpuutteiden takia Disney lähteekin siis luomaan kokonaan uutta palvelua aikuisyleisölle. Omilla originaalituotannoillaan ja eksklusiivisella sisällöllään Hulu/Star on merkittävä tekijä: The Great, Normal People, Hillary ja The Act ovat esimerkkejä palvelun draama- ja dokumenttituotannosta, joita tähän asti on esitetty muissa palveluissa.
Star-palvelun aikataulusta ei vielä ole muuta tietoa kuin se, että se käynnistyy “kansainvälisesti” ensi vuonna. Kuten Disney+:nkin kohdalla Starin käynnistyminen vaikuttaa todennäköisesti siihen, miten Disneyn sisällöt jatkossa löytyvät muista palveluista. Oletettavasti ainakin HBO Nordicin sisältökirjasto kärsii pidemmän päälle uudesta palvelusta.
Yhdistyneet englantilaiset suoratoistopalvelut: Britbox
Kolme vuotta sitten Yhdysvaltain ja Iso-Britannian markkinoille lanseerattu Britbox on brittien kahden suurimman televisiotoimijan eli BBC:n ja ITV:n yhteinen suoratoistopalvelu. Pari viikkoa sitten palvelun kerrottiin laajenevan 25:een uuteen maahan, vaikkakaan maita tai täsmällistä aikataulua ei vielä kerrottu.
Iso-Britanniassa Britboxin sisältöstrategia on hieman vaikeasti ymmärrettävä, kun BBC panostaa yhä enemmän iPlayer-palveluunsa ja ITV:lläkin on ITV Hub -palvelunsa. Saarivaltion ulkopuolella kysyntää kuitenkin luulisi olevan, koska iPlayerin ja ITV Hubin ei ole tarkoitus mannermaalla toimia.
Haasteeksi jää, ainakin näin alkuvaiheessa, sisältötarjonta. BBC ja ITV ovat innokkaasti lisensoineet sisältöään muille toimijoille eikä Britbox ainakaan tällä hetkellä tarjoa moniakaan isäntäyhtiöidensä suosikkisisältöjä. Hyvänä esimerkkinä on ITV:n jättimenestys Downton Abbey, jota ei palvelusta löydy. Syykin on selvä: vaikka sarja on pyörinyt ITV:n suoratoistopalvelussa ja tv-kanavilla, sen on tehnyt NBCUniversalille kuuluva tuotantoyhtiö Carnival Films. Jos ITV haluaa sarjan omaan palveluunsa, se joutuu kilpailemaan esitysoikeuksista muiden halukkaiden kanssa.
Uusien tuotantojen kohdalla BBC ja ITV todennäköisesti pyrkivät varmistamaan sen, että niillä on paremmat oikeudet. Suomalaiselle katsojalle tämä saattaa tarkoittaa BBC:n ja ITV:n sisältöjen hidasta katoamista muista palveluista. Tai sitten sitä, että uudet sisällöt ovat nopeammin (ja lyhyemmän aikaa) perinteisten broadcastereiden suoratoistopalveluissa niiden tv-esitysten yhteydessä ja poistuvat sitten katsottaviksi Britboxiin.
Paavo Pesusieni tulee taas: ViacomCBS
ViacomCBS:n nimi ei todennäköisesti kerro suomalaiselle tv-katsojalle mitään, mutta se on yhtiö useiden menestyssarjojen takana. Paavo Pesusienen lisäksi yhtiön tuotantoa ovat mm. The Good Wife, The Affair, Californication ja Dexter.
Yhdysvalloissa ViacomCBS:n suoratoistopalvelu tunnetaan nimellä AllAccess, mutta kansainvälistymisen myötä luvassa on uudelleenbrändäys. Pohjoismaihin uusi palvelu on tulossa ensi vuoden aikana ja ilmeisesti Pohjoismaat ovat yksi ensimmäisistä alueista, johon uutta palvelua ollaan tuomassa.
ViacomCBS:n strategia on jännittävä sikäli, että maksullisen suoratoistopalvelun lisäksi yhtiö omistaa myös mainosrahoitteisen PlutoTV:n, jota se on myös kansainvälistämässä. Palvelu on saatavissa jo Iso-Britanniassa ja Saksassa, mutta Pohjoismaiden tilanteesta ei ole tietoa.
AllAccessin (tai mikä palvelun nimi sitten onkaan) tulo markkinoille tarkoittaa tietenkin tarjontamuutoksia palveluille, jotka ovat lisensoineet sisältöä ViacomCBS:lta. Milloin ja missä laajuudessa muutoksia tulee, on tietenkin auki.
Urheilun Netflix: Dazn
Kaikki edellämainitut palvelut ovat pääosin sarjoja, elokuvia ja dokumentteja esittäviä. Mutta urheilupuolellakin tapahtuu: yhdysvaltalainen Dazn-palvelu ilmoitti keväällä laajentavansa toimintaansa yli 200 maahan.
Dazn on Suomessa vielä varsin tuntematon, mutta se on ostanut Valioliigan lähetysoikeudet Saksassa ensi vuodesta lähtien. Yhtiö on myös hankkinut esitysoikeuksia Valioliigaan ja Mestarien liigaan eri puolilla maailmaa sekä yksinoikeuden merkittävään määrään Bundesligan otteluita Saksassa.
Rahaa Daznilla tuntuu olevan; yhtiön perustaja on ukrainalaissyntyinen miljardööri Leonard Blavatnik, joka omistaa mm. Warner Musicin. Ja rahaa tarvitaankin, mikäli maantieteellisesti hajautettuja oikeuksia eri liigoihin on tarkoitus ostaa. Tarkoitus ilmeisesti on, sillä Blavatnik ja Daznia johtavan entinen ESPN-pomo John Skipper uhoavat rakentavansa Daznista urheilun Netflixiä.
Oikeuksilla on toki muitakin ottajia. Disneyn omistamalla ESPN:llä on vahva asema Yhdysvalloissa ja Amazon osti viime vuonna Valioliigan Iso-Britannian lähetysoikeuksia 90 miljoonalla punnalla. Lisäksi liigat ovat älynneet, että ne voisivat itsekin lähettää otteluitaan. Ainakin Valioliiga on kertonut tutkivansa mahdollisuutta otteluiden lähettämisestä suoraan katsojille. Yhdysvalloissa baseball-liiga MLB on streamannut pelejään jo useita vuosia omassa palvelussaan.
Mitä tästä seuraa?
Uusia palveluita on siis tulossa, mutta kuinka montaa suoratoistopalvelua suomalaiset voisivat tilata? Mallia kehitykselle voi katsoa Yhdysvalloista: vielä kolme vuotta sitten amerikkalaiset tilasivat tyypillisesti vain yhtä palvelua, mutta nyt keskimäärin kolmea. Tilaa uusille toimijoille varmasti on, mutta kilpailu tulee olemaan tiukkaa.
Kukin toimija haluaa varmistaa kiinnostavan sisällön omaan palveluunsa. Suoratoistopalveluiden kilpailussa tämä todennäköisesti tarkoittaa sitä, että palvelut, joilla on vähän itse tuotettua tai eksklusiivista palvelua profiloivaa sisältöä, ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa. Ja toisaalta, hyvään sisältöön on pakko investoida, kun valinnanvaraa on yhä enemmän. Tämä taas tarkoittaa lisää hyvää katsottavaa, ainakin jos sisältömieltymyksesi osuvat siihen hahloon, jota suuret suoratoistopalvelut haluavat täyttää.
